Maakirjat auttavat sukutilojen omistuksen selvittämisessä. Maatilojen maanomistuksesta pidettiin maakirjoja (jordebok) 1530-luvulta 1900-luvun alkuun asti. Maakirja sisälsi kaikki talonpoikaistilat ja tiedot niiden verovelvollisuudesta. Vanhimmat maakirjat vuosista 1537 – 1634 on talletettu Kansallisarkiston arkistoyksikköön Voudintilit. Ruotsinvallan aikaiset maakirjat vuosilta 1635 – 1808 ovat yksikössä Läänintilit. Vuodesta 1810 eteenpäin maakirjat ovat Maanmittaushallituksen arkistossa Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot.
Autonomian ajan maakirjat
Autonomian ajan maakirjat vuodesta 1810 lähtien löydät digihakemistosta kirjoittamalla hakukenttään maakirjat:
Linkistä Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkisto avautuu valikko, josta valitaan Maakirjat (1820-1939). Avautuvassa luettelossa maakirjat ovat lääneittäin. Maakirjat on yleensä tehty kymmenen vuoden välein. Viimeiset maakirjat on tehty vuonna 1905, mutta niihin tehtiin lisäyksiä vuosina 1930-1939.
Olhavan kylän maakirja vuodelta 1905
Esimerkiksi etsittäessä Oulun läänin Iin pitäjän Olhavan kylän maakirjoja vuodelta 1905 valitaan maakirjaluettelosta 138 Oulun läänin maakirja, I (1905-1905) joka hakemiston mukaan sisältää Iin pitäjän.
Avautuvasta luettelosta etsitään Iin kunta ja Olhavan kylä. Olhava on kuvissa 54-59:
Olhavan tilat ovat tilan numeron mukaisessa järjestyksessä. Maakirjasta selviää tilan uusi ja vanha manttaaliluku. Manttaaliluku kuvaa tilan kokoa ja veronmaksukykyä. Maakirjasta selviää myös tilan luonto, eli onko se perintötila, kruununtila tai rälssitila. Maakirjassa selitetään tilan verotus ja veron käyttötarkoitus. Kunkin tilan kohdalla selitetään mihin maanomistus perustuu ja mitä muutoksia tilan manttaaliluvussa (verotuksessa) on tapahtunut. Maakirjan tiedoista selviää myös mahdolliset muutokset omistuksessa kuten kruununtilan lunastaminen perintötilaksi tms.
Tolosen tila numero 1 on 0,625 manttaalin perintötila. Muistutuksia sarakkeen tietojen mukaan tila on vanha perintötalo eli on ollut pitkään yksityisessä omistuksessa. Tila on ollut yhden manttaalin tila (vanha manttaali). Tilan manttaalia ja siten verotusta on vuonna 1700 pienennetty puoleen manttaaliin ja vuonna 1779 lisätty 1/8 manttaalilla. Tällöin manttaaliluvuksi on tullut 5/8 eli 0,625 manttaalia. Talo on ollut ennen postitalo.
Sikalan tila on alun perin yhden manttaalin rälssitalo. Vuonna 1620 manttaalia on vähennetty 2/3 manttaalilla, jolloin manttaaliluvuksi tuli 1/3 eli 0,333 manttaalia. Talo on verollepantu vuonna 1779 ja hovineuvos Johan Nylander on saanut maahan ja veroon rälssioikeuden.
Useat alun perin kruununtilat ostettiin 1900-luvun alussa perintötiloiksi. Perinnöksi ostamisesta on maakirjoissa merkintä. Yli-Sassin tila on ostettu perinnöksi vuonna 1767. Tilan manttaali on ollut alun perin 5/8, mutta sitä on vähennetty ensin 1/8 manttaalilla ja myöhemmin vielä 1/16 manttaalilla, jolloin manttaaliluvuksi on tullut 7/16 eli 0,4375 manttaalia. Myös tilan nimenmuutoksista mainitaan maakirjoissa.
Olhavan kylän maakirja vuodelta 1820
Toisena esimerkkinä maanmittaushallituksen maakirjoista on saman kylän maakirja autonomian ajan alussa vuonna 1820. 8 Oulun läänin maakirja (1820-1820) sisältää Iin pitäjän (Ijo Socken) maakirjan ja Olhavan kylä on kuvassa 202. Sarakkeiden selityksiä ei ole kaikilla sivuilla. Ne on katsottava sivulta, josta Iin pitäjän maakirja alkaa.
Tolosen tilasta on merkintä ”1/2 mt. förmedladt år 1700, 1/8 tillökt år 1779. Post Hemman”. Manttaalin muutokset ovat samat kuin vuoden 1905 maakirjassa. Kyseessä on postitalo.
Sikalan tilasta on tilallisen nimen kohdalla merkintä että sen omistaa tila n:o 3. Sikalan ja Kyröläisen tiloista kerrotaan: ”Hof-Rådet Johan Nylander uplåtne under Frälse Rätt få till jord som Ränta, genom Cammar Collegii Immission af den 18. December 1788. 2/3 mantal förmedladt år 1620 1/3 dito 1699 och 1/48 mantal dito år 1779. Hovineuvos Johan Nylander on kamarikollegion päätöksellä 18. joulukuuta 1788 saanut tiloihin rälssioikeuden. Tilojen manttaalia on pienennetty vuosina 1620, 1699 ja 1779.
Ruotsin vallan ajan maakirjat (1635 – 1808)
Maakirjat Ruotsin vallan ajalta ovat Kansallisarkiston läänintileissä. Maakirja sisältää tilan veroperusteet ja tilat luetellaan pitäjittäin ja kylittäin. Täydellinen maakirja (specialjordebok) tehtiin kuuden vuoden välein, yhteenvetomaakirja (extractjordebok) tehtiin vuosittain.
Maakirjaan merkittiin talon isännän nimi. Tieto ei kuitenkaan ollut aina ajan tasalla vaan se oli kopioitu aikaisemmasta maakirjasta. Isännäksi saattoi olla merkittynä henkilö, joka oli kuollut jo vuosia sitten Tilan senhetkinen isäntä kannattaa tarkistaa muista asiakirjoista. Kruununtilojen perinnöksi ostaminen tuli mahdolliseksi vuonna 1725 ja se merkittiin maakirjoihin.
Ruotsinvallan ajan maakirjat löytyvät helpoimmin digihakemiston avulla. Pikahakunäppäimellä Voudin- ja läänintilit saadaan luettelo voudin- ja läänintileistä:
Aikaisemmin käsitelty Iin pitäjän Olhavan kylä on vuoteen 1775 asti Pohjanmaan läänin tileissä. Sen jälkeen Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan lääniksi ja Oulun lääniksi.
Olhavan kylän maakirja vuodelta 1795
Olhavan kylän maakirja vuodelta 1795 on Oulun läänin tileissä eli valitaan Voudin- ja läänintileistä Oulun läänin tilejä ja sitten Asiakirjat 1776-1809. Listasta etsitään linkki 9543 Maakirja (1795-1795).
Olhavan kylä kuului vuonna 1795 Oulun kihlakuntaan. Hakemiston perusteella Olhavan kylä alkaa kuvasta 189 (sivu 188). Kaikissa maakirjoissa ei digihakemistossa ole pitäjä tai kylätietoja. Tällöin haluttu pitäjä löytyy maakirjan ensimmäisillä sivuilla olevan hakemiston (Register) avulla. Sarakkeiden otsikot ovat yleensä kunkin pitäjän ensimmäisellä sivulla tässä tapauksessa kuvassa 186. Sivulla 188 ovat kolme ensimmäistä tilaa: Tolonen, Sikala ja Kyröläinen:
Manttaalimäärät ja huomautukset vastaavat aikaisemmin esitettyjä autonomian ajan merkintöjä. Tolosen tilan isännäksi on merkitty Josef Tolonen, joka lienee kuollut jo vuonna 1776. Tolosen tila oli postitalo (Post bonde). Sikalan tilan omisti maakirjan mukaan lasitehtaan kirjanpitäjä Adolf Fahlander samoin kuin Kyröläisen tilan.
Olhavan kylän maakirja vuodelta 1700
Olhavan kylän maakirja vuodelta 1700 löytyy valitsemalla listalta Pohjanmaan läänin tilejä, ja sitten Asiakirjat 1635-1776. Avautuvasta listasta etsitään linkki 9222 Maakirja (1700-1700), josta päästään maakirjan hakemistoon.
Hakemiston mukaan Iin pitäjä (Ijå Sochn) alkaa kuvasta 12 ja Olhavan kylä on kuvassa 13. Sarakkeiden selitykset löytyvät kirjan alusta. Ensimmäinen sarake ilmoittaa perintötilan manttaaliluvun ja toinen sarake kruununtilan manttaaliluvun. Isännän nimen jälkeen on ilmoitettu verojen määrä.
Vuonna 1700 Olhavan kylässä oli seitsemän tilaa, joiden isännät olivat Erich Sikala, Jacob Kyröläin, Anders Jacobsson, Nils Sassi, Tomas Tomsson, Erich Tålånen ja Henrich Piuckula.
Maakirjat 1537 – 1634
Vanhimpiin maakirjoihin pääsee käsiksi digimakemiston kautta käyttämällä pikahakunäppäintä Voudin- ja läänintilit, jolloin saat luettelon voudin- ja läänintileistä:
Voutikunnat ovat luettelossa maakunnittain. Esimerkiksi valitsemalla Pohjanmaan voutikuntien tilejä ja seuraavasta valikosta asiakirjat, saadaan luettelo voutikunnan tileistä, kymmenysluetteloista ja maakirjoista. Usein maakirja on yhdessä tilikirjan kanssa.
Ellei ole tiedossa mihin voutikuntaan tutkittava pitäjä kuului, kannattaa etsiä pitäjää avaamalla voutikuntien maakirjalinkkejä. Esimerkiksi Limingan voutikunnan vuoden 1556 maa- ja tilikirjan hakemistosta selviää, mitä pitäjiä Limingan voutikuntaan kuului:
Olhavan kylän maakirja vuodelta 1556
Olhavan kylä on kuvassa 12 alkaen vasemman sivun lopusta. Kylässä oli kuusi taloa:
1500-luvun tekstin lukeminen voi tuottaa vaikeuksia samoin kuin talon verotietojen ymmärtäminen. Niitä ei käsitellä tässä artikkelissa.
Maakirjojen hyöty sukututkijalle
Maakirjoista selviää sukutilojen omistus, koko, ja veronmaksukyky. Niistä löytyy mm. ajankohta, jolloin kruununtila on lunastettu perintötilaksi. Tilojen isäntätietoihin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksellisesti, koska ne eivät useinkaan olleet ajan tasalla.
