Blogi

Perukirjassa luetteloidaan ja arvioidaan vainajan omaisuus

17.6.2021 / admin

Tekstiä on korjattu Kansallisarkiston ja Digihakemiston palveluissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Perukirjat sisältävät mielenkiintoisia tietoja esivanhempiemme kuoleman jälkeen jättämästä omaisuudesta ja siitä selviää myös esivanhemman perilliset. Perukirjoja on löydettävissä tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien arkistoista. Kirkonarkistoista voi olla sellaisten henkilöiden perukirjoja, joiden puoliso meni uudelleen naimisiin. Kerron tässä blogikirjoituksessa lyhyesti perukirjojen sisällöstä ja miten sukututkijan on niitä mahdollista löytää.

Suomen koululaitoksen kehittäjän Uno Cygnaeuksen perukirjan alku.

Henkikirjat apuna sukututkimuksessa

12.8.2022 / admin

Henkikirjoja tarvitaan sukututkimuksessa erityisesti silloin kun seurakunnan kirkonkirjat ovat tuhoutuneet. Niistä voi löytää myös tietoja ajalta ennen kirkonkirjoja. Henkikirjat eivät anna yhtä tarkkaa tietoa kuin kirkonkirjat, mutta mutta niistä voi löytyä tietoja perheen varallisuudesta, tilan koosta sekä muista tilalla asuneista henkilöistä.

Mantalslängd år 1635, Vörå. — Vöyrin pitäjän henkikirja vuodelta 1635.

Digihakemisto auttaa Kansallisarkiston tietojen löytämisessä

25.6.2022 / admin

Digitaaliarkiston poistuttua käytöstä Kansallisarkiston digitoitujen kirkonkirjojen ja muun sukututkimusmateriaalin löytäminen vaikeutui koska Uusi Astia -palvelun käyttö vaatii täsmällisten hakusanojen käyttämistä. Myös monet digitaaliarkistossa olleet hakemistot, jotka helpottivat palvelun käyttöä, eivät ole ainakaan vielä käytössä.

Digihakemisto on palvelu, johon vapaaehtoisvoimin on tehty hakemistoja sukututkimustietojen löytämiseksi. Digihakemistossa tapahtui merkittäviä muutoksia Kansallisarkiston siirtyessä Uusi Astia -palveluun, koska se käytti Digitaaliarkiston materiaalia. Sivusto siirtyi muutosten jälkeen Suomen sukututkimusseuran palvelimelle ja on nyt osoitteessa: https://digihakemisto.net/.

Uusi Astia. Kuinka siirryn Digitaaliarkistosta uuteen verkkopalveluun

5.5.2022 / admin

Kansallisarkisto siirtyi 31.3.2022 uuteen verkkopalveluun Uusi Astia, joka korvaa pitkään käytössä olleen Digitaaliarkiston. Uusi palvelu etsii hakuehtojen perusteella Kansallisarkiston kokoelmista hakuehtoja vastaavat tallenteet ja näyttää myös sellaiset dokumentit, jotka ovat arkistossa paperisina tallenteina. Hakua voi rajata digitaalisiin tallenteisiin, mutta siitä huolimatta hakutuloksena voi olla satoja hakuehdot täyttäviä dokumentteja ellei käytä oikeita hakusanoja. Niiden joukosta voi olla vaikea löytää haluttuja dokumentteja.

Kansallisarkisto Hämeenlinnassa. — Kansallisarkisto, Hämeenlinna (kuva Kansallisarkisto)

Ripitettyjen luettelot

15.2.2021 / admin

Kristinuskossa rippi tarkoittaa syntien tunnustamista, katumista ja sitä seuraavaa synninpäästöä. Ripin kautta sääntöjä rikkonut seurakuntalainen palasi takaisin seurakunnan yhteyteen. Ripitys tai muu kirkon rangaistus oli usein maallisen tuomioistuimen määräämä. Rikkeiden tai rikosten jälkeen tapahtunut ripitys kirjattiin seurakunnassa ripitettyjen luetteloon tai kirkkokurinalaisten luetteloon. Luettelo saattoi sisältää merkintöjä myös muista kirkon rangaistuksista.

Förtekning öfwer de personer, som undergått uppenbar kykoplikt eller enskildt skriftermål inom Eura kyrkojäll i Nyby. Bröjad År 1843. — Euran ripitettyjen luettelon kansi.

Rikoskirjat paljastavat esivanhempiemme rikkeet ja rikokset

25.11.2020 / admin

Sukua tutkinut on voinut rippikirjoissa törmätä vihjeisiin, että kaikki hänen esivanhempansa eivät ole eläneet täysin rikkeetöntä elämää. Merkinnät rikkeistä seuraavat seuraaviin rippikirjoihin ja ne välittyvät muutettaessa muuttokirjassa uuteen seurakuntaan. Usein rikkomuksen luonne selviää jo rippikirjan merkinnästä, mutta lisää tietoja voi saada rikoskirjoista, jos ne ovat digitoituina sukututkijoiden käytettävissä. Tietojen arkaluonteisuuden vuoksi kaikki seurakunnat eivät ole antaneet niitä sukututkijoiden käyttöön tai ne ovat vielä digitoimatta.

Jalkapuu Sipoon vanhassa kirkossa (Anneli Salo)

Lastenkirjojen käyttö sukututkimuksessa

23.9.2020 / admin

Lastenkirjat ovat rippikirjoja täydentäviä kirkonkirjoja, joihin kirjattiin perheeseen syntyneet lapset niissä seurakunnissa, joissa lastenkirjat olivat käytössä. Lapsen nimi siirrettiin rippikirjaan siinä vaiheessa, kun hän pääsi ripille. Lastenkirjoja on käytetty eniten itäsuomalaisissa seurakunnissa. Tämä kirjoitus selittää miten lastenkirjoja hyödynnetään sukua selvitettäessä.

Leikkiviä lapsia.
Liina Cantell, 1910 – 1919, Museovirasto.

Muuttaneiden luettelot ja muuttokirjat

25.6.2020 / admin

Henkilön muutto paikkakunnalta toiselle aiheuttaa sukututkijalle usein ongelmia. Perheen lapset katoavat rippikirjasta vanhempien kohdalta mennessään naimisiin tai muuttaessaan töihin muualle. Toisinaan koko perhe saattoi muuttaa paikkakunnalta toiselle. Muuttaneiden luettelot auttavat selvittämään sen mihin henkilö muutti. Muuttokirjasta selviää henkilön tai koko perheen tietoja muuttoajankohdalta.

Kuolleiden ja haudattujen luettelot sukututkimuksessa

25.1.2020 / admin

Henkilöiden kuolinajankohta selviää usein rippikirjoista, joita käsittelin aikaisemmin. Kuolinpäivä on usein merkitty rippikirjaan tai ainakin henkilön nimen yhteyteen on merkitty risti merkiksi, että henkilö on kuollut rippikirjan ajanjaksolla. Tarkempaa tietoa, kuolemasta kuten ikä, kuolinsyy ja hautauspäivä löytyvät kirkonkirjojen kuolleiden luettelosta. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, kuinka löydät henkilön tiedot kuolleiden luettelosta.

Vihittyjen luettelot

9.9.2019 / admin

Vihittyjen luettelosta voit löytää lisätietoja avioparista, heidän säädystään ja kotipaikasta. Rippikirjatiedoissa usein puuttuu vaimon sukunimi tai kotitalon nimi, joka vihittyjen luettelosta yleensä löytyy. Kerron tässä, miten vihkimistiedot löytyvät ja mitä hyötyä niistä voi olla sukua tutkivalle.