Henkilön muutto paikkakunnalta toiselle aiheuttaa sukututkijalle usein ongelmia. Perheen lapset katoavat rippikirjasta vanhempien kohdalta mennessään naimisiin tai muuttaessaan töihin muualle. Toisinaan koko perhe saattoi muuttaa paikkakunnalta toiselle. Muuttaneiden luettelot auttavat selvittämään sen mihin henkilö muutti. Muuttokirjasta selviää henkilön tai koko perheen tietoja muuttoajankohdalta.
Signe Brander – Helsingin kaupunginmuseo
Jo vuoden 1686 kirkkolaki määräsi pitämään kirjaa seurakuntaan ja seurakunnasta muuttaneista henkilöistä. Henkilön ilmoittaessa muuttamisestaan lähtöseurakunnalle, hänet kirjattiin muuttaneiden luetteloon ulosmuuttaneisiin ja hän sai muuttokirjan, joka hänen tuli toimittaa muuttopaikkakunnan seurakuntaan, missä hänet kirjattiin muuttaneiden luettelossa sisäänmuuttaneisiin. Valitettavasti muuttaneiden luetteloita on seurakunnista säilynyt usein vasta 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Sen sijaan muuttokirjoja on seurakuntien arkistoissa myös 1700-luvulta.
Yleensä sisään- ja ulosmuuttaneet merkittiin muuttaneiden luettelossa samaan kirjaan sisäänmuuttaneet (Inflyttade tai Inkomne Attester) aukeaman toiselle puolelle ja ulosmuuttaneet (Utflyttade tai Utgående Attester) toiselle puolelle. Tavallisesti merkittiin sisäänmuuttaneet aukeaman vasemmalle puolelle ja ulosmuuttaneet aukeaman oikealle puolelle. Luettelo sisälsi yleensä: sisään tai ulosmuuttaneen järjestysnumeron kunakin vuonna (on samalla muuttokirjan numero), muuttokirjan jättö- tai antopäivän, muuttaneen säädyn ja nimen, kylän tai rippikirjan sivun josta tai johon muutti sekä paikkakunnan josta tai johon muutti. Merkintä muuttamisesta löytyy 1800-luvulla yleensä myös rippikirjasta.
Ulosmuuttaneiden luettelon tieto seurakunnasta, johon muuttaa ei aina pidä paikkaansa. Saattoi käydä niin, että kyseinen seurakunta ei ottanut muuttajaa vastaan tai hän ei saanutkaan töitä kyseiseltä paikkakunnalta. Seurakunnat eivät ottaneet vastaan muuttajia, joiden epäiltiin aiheuttavan köyhäinhoitokuluja. Samalla muuttokirjalla muuttaja saattoi tällöin muuttaakin jollekin toiselle paikkakunnalle kuin alunperin ilmoitti. Tämä aiheuttaa toisinaan ongelmia henkilön uuden kotipaikan löytämisessä.
Muuttokirja eli muuttotodistus
Muuttokirja eli muuttotodistus oli asiakirja, jonka muuttaja sai lähtöseurakunnasta ja vei sen seurakuntaan, johon muutti. Muuttokirjat arkistoitiin tuloseurakunnan arkistoon.
Muuttokirjassa on yleensä aikaudesta riippuen ainakin osa seuraavista tiedoista:
- muuttajan nimi
- syntymäaika ja -paikka
- ammatti
- asuinpaikka lähtöseurakunnassa
- mihin muuttaa
- sisälukutaito
- kristinopin ymmärtäminen
- ehtoollisella käyntiin liittyvät tiedot
- konfirmointitiedot
- maine ja onko rangaistu jostakin
- esteettömyys/esteellisyys avioliittoon
- mahdolliset ruumiinvammat
- rokotus isorokkoa vastaan tai onko sairastanut isorokon
- kruununverojen maksaminen.
Varhaiset muuttokirjat olivat käsin kirjoitettuja. 1800-luvulla useat seurakunnat käyttivät lomakkeita, joissa oli valmiiksi vakiotekstit, kuten myöhemmässä esimerkissä.
Muuttaneiden luettelon hyödyntäminen
Esimerkkinä muuttaneiden luettelon käytöstä on jälleen puukkojunkkari Antti Isotalon vanhempien perhe (Hanhimäki). Perheessä oli kaksi kasvattipoikaa Yrjö (Jöran) ja Kustaa (Gustaf). Vuosien 1846-1852 rippikirjassa Yrjön kohdalla on viimeisessä sarakkeessa (Afgått, lähteneet) merkintä muuttamisesta:
Gustaf Johanss. Pukkinen 26/3 1840.
Kasvattipojat Yrjö Juhonpoika Pukkinen 12/10 1855 Kauhava
Kustaa Juhonpoika Pukkinen 26/3 1840.
Uuteenkaarlepyyhyn 25.10.1851.
Muuttopäivän perusteella voidaan etsiä muuttokirjamerkintä Yrjön muutosta ulosmuuttaneiden luettelosta. Alahärmän seurakunnasta on SSHY:llä muuttaneiden luetteloita vuosista 1806 lähtien:
Tässä tapauksessa sisään- ja ulosmuuttaneet ovat samassa kirjassa. Vuosien 1845-1884 luettelosta Yrjön muuttotiedot löytyvät vuoden 1851 kohdalta kuvasta 23, joka on muuttaneiden luettelon sivu 44. Tässä kirjassa ulosmuuttaneet ovat aukeaman vasemmalla puolella:
Ulosmuuttaneet vuonna 1851
Lokakuu 25. 20. Kasvattipoika Yrjö Juhonpoika Pukkinen 1 – 606 Uusikarlepyy
Ulosmuuttaneiden luettelosta selviää, että muuttokirjan antopäivä oli 25. lokakuuta, muuttokirjan numero oli 20, hän oli viimeksi Alahärmän rippikirjassa sivulla 606 ja hän oli muuttamassa Uuteenkaarlepyyhyn. Merkintä do muuttopaikan kohdalla on lyhenne sanasta dito ja tarkoittaa sama kuin edellinen/edelliset.
Seuraavaksi etsitään Yrjö Uudenkaarlepyyn sisäänmuuttaneiden luettelosta. Valitettavasti SSHY:llä ei ole muuttoluetteloita Uuusikaarlepyystä. Kansalliarkiston digitoitujen kirkonkirjojen arkistosta muuttoluettelot sen sijaan löytyvät. Haun helpottamiseksi käytetään kyseisten sivujen etsimiseen Digihakemistoa. Pikahakunäppäimellä Seurakunnat saadaan luettelo seurakuntien arkistoista. Uudenkaarlepyyn arkisto löytyy ruotsinkielisellä nimellä Nykarleby församlings arkiv ja arkiston luettelokin on ruotsinkielinen. Seuraavaksi valitaan 1. BEFOLKNINGSARKIVET jolloin päästään seurakunnan kirkonkirjoihin. Linkistä IB Längder över in- och utflyttade päästään sisään ja ulosmuuttaneiden luetteloihin. Ulosmuuttaneet (1Bb Längder över från församlingen utflyttade) ja sisäänmuuttaneet (1Ba Längder över till församlingen inflyttade) ovat tässä seurakunnassa eri kirjoissa. Tässä tapauksessa katsotaan sisäänmuuttaneiden luetteloa.
Uudessakaarlepyyssä muuttaneiden luetteloita on säilynyt vuodesta 1736 lähtien. Yrjön sisäänmuuttotiedot löytyvät kirjasta Till församlingen inflyttade 1849-1857. Yrjö löytyy vuoden 1852 sisäänmuuttaneista kuvasta 29 aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta 50 ja on sivun ensimmäinen muuttotieto:
18. Kyrkoby Juthbacka 213 Fostersonen å Hanhimäki Jöran Johansson Pukkinen. f. 12/10 1835 i Kauhava; rent, hela Sveb. Catech. nöjaktigt; icke admitterad; icke ännu legitimerad; är vaccin., utan. Alahärmä den 25. October 1851. A. Wilh. Ingman
Sisäänmuuttaneet vuonna 1852.
18. Kyrkoby Juthbacka 213 kasvattipoika Hanhimäestä, Yrjö Juhonpoika Pukkinen s. 12.10.1835 Kauhavalla; [osaa lukea] sujuvasti; [osaa ulkoa] koko Svebiliuksen katekismuksen tyydyttävästi; ei ole päässyt ripille; ei vielä oikeutettu [avioliittoon]; on rokotettu; ei ole [ruumiinvikoja]. Alahärmässä 25. lokakuuta 1851. Anders Wilhelm Ingman
Tämä sisäänmuuttaneiden luettelo sisältää lyhennetyssä muodossa tärkeimmät muuttokirjan tiedot. Suomennokseen on lisätty hakasulkeisiin tarkennuksia sisällön ymmärtämisen helpottamiseksi. Tässä tapauksessa ei Uudenkaarlepyyn seurakunta ilmeisesti ole säilyttänyt muuttokirjoja tältä ajanjaksolta. Uudenkaarlepyyn muuttokirjoja vuosilta 1818 – 1830 löytyy ruotsinkielisellä otsikolla Från församlingar inkomna flytningsbetyg (seurakunnista tulleet muuttokirjat).
Sisäänmuuttaneiden luettelosta selviää, että Yrjö muutti Kyrkobyn Juthbackaan ja hän löytyy vuonna 1852 käytössä olleen rippikirjan sivulta 213:
Muuttokirjalle on nyt Uudenkaarlepyyn sisäänmuuttaneiden luettelossa annettu uusi numero 18 eikä se ole Alahärmän sisäänmuuttaneiden luettelon numerolla 20.
Muuttokirjan etsiminen
Koska Yrjö Pukkisen muutosta ei ollut löydettävissä muuttokirjaa, käydään läpi vielä toinen muutto, joka on Heikki Hanhimäen perheen muutto vuonna 1820 Hanhimäen tilalta Alahärmästä Kortesjärvelle. Muutosta on merkintä vuosien 1818-1828 rippikirjassa:
Nimien edessä ab = abiit = muutti pois
Till Kortesjärvi 26/11 1820 = Kortesjärvelle 26.11.1820.
Merkintä ulosmuutosta on Alahärmän ulosmuuttaneiden luettelossa:
26. 27. Renki Jaakko Erkinpoika Hanhimäki ja hänen vaimonsa Susanna Eliaantytär muuttaa Kortesjärvelle todistuksella auttavasta lukutaidosta, päässeet ripille. Heitä seuraa yksi poika Juho. Katso s. 117 [rippikirja].
Jostakin syystä Kortesjärven digitoiduista kirkonkirjoistaa puuttuu muuttaneiden luettelot vuosilta 1812 – 1820, sen sijaan muuttokirjoja on tallella. Jaakko Hanhimäen Alahärmästä saama muuttokirja löytyy Kortesjärven muuttokirjoista vuosilta 1820-1829:
Muuttokirja löytyy vuoden 1820 muuttokirjoista kuvasta 6 ja 7, kuvan 6 oikeanpuoleinen dokumentti ja kuvan 7 vasemmanpuoleinen dokumentti:
Yleensä muuttokirjat kuvataan kaksi dokumenttia samaan kuvaan. Koska muuttokirja on kaksipuolinen, ei samaan kuvaan saada molempia dokumentin sivuja, vaan muuttokirjan ensimmäinen sivu on ensimmäisen kuvan oikealla puolella ja taustapuoli on seuraavan kuvan vasemmalla puolella.
Seuraavassa muutokirjan sivut ovat translitteroituna lukemisen helpottamiseksi:
Muuttokirjan tekstin käännös:
Muuttokirjan taustapuolelta selviää, että perhe asettui asumaan Uusiaution (Usiautio) tilalle. Tämä tieto helpottaa perheen löytämistä Kortesjärven rippikirjasta. Perhe löytyykin Kortesjärven vuosien 1823-1830 rippikirjasta sivulta 43 (SSHY, kuva 49).
Joskus rippikirjasta puuttuvat merkinnät muuttamisesta. Tällöin muuttaneiden luetteloa kannattaa katsoa niiltä vuosilta, joissa henkilöllä ei enää ole ehtoollismerkintöjä rippikirjassa. Ilman muuttaneiden luetteloita henkilön uuden kotiseurakunnan löytäminen on vaikeaa.
Sukututkimuksen kannalta tärkeimmistä kirkollisista asiakirjoista on vielä käsittelemättä lastenkirjat, jotka täydentävät perheestä saatavia tietoja niiden lasten osalta, jotka eivät ole kyseisenä ajankohtana vielä rippikoulunkäyneitä ja konfirmoituja. Kerron lastenkirjoista seuraavassa kirjoituksessa.
