Rippikirjat kertovat perheestä, jossa esivanhempasi on elänyt. Rippikirjasta löydät tiedot esivanhempasi vanhemmista ja lapsista. Sukua tutkivalle ne antavat paljon tietoja. Tässä kirjoituksessa kerron, miten pääset käsiksi rippikirjan tietoihin internetin välityksellä. Esimerkkinä on jälleen Isotalon Antti, jonka vanhempia etsittiin edellisessä artikkelissani.
Viimeksi päädyttiin siihen, että Antti Isotalo syntyi Alahärmässä Hanhimäen talossa 30.8.1831 ja hänen vanhempansa olivat Heikki Erkinpoika ja Maria Kustaantytär. Kuten omia esivanhempia tutkittaessakin, seuraavaksi kiinnostaa, milloin vanhemmat olivat syntyneet ja ketä sisaruksia Antilla oli.
Tähän antaa vastauksia rippikirjat. Vuoden 1686 kirkkolaki määräsi että seurakunnan jäsenistä oli pidettävä kirjaa kylittäin. Rippikirjojen tarkoituksena oli seurata seurakuntalaisten lukutaitoitoa, kristinopin osaamista ja hengellistä toimintaa kuten ehtoollisella käyntiä. Ajanjaksosta riippuen kirkonkirjat sisälsivät erilaisia tietoja. Henkilöt merkittiin perheittäin. Yksi rippikirja yleensä sisältää 6 – 10 vuoden ajanjakson.
Sen jälkeen, kun sukututkija on löytänyt henkilön seurakunnan syntyneiden luettelosta, etsitään henkilö syntymäajankohtaa vastaavasta rippikirjasta. Digitoituja rippikirjoja on Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) ja Kansallisarkiston tietokannoissa.
Etsitään Alahärmän rippikirja Antti isotalon syntymäajankohdalta 1831 käyttäen SSHY:n tietokantaa. SSHY:n hakusivulta valitaan Alahärmän seurakunta:
Alahärmän kirkonkirjatiedoissa ensimmäisenä ovat rippikirjat. Valitaan luettelosta Antti Isotalon syntymävuotta vastaava rippikirja vuosilta 1829 – 1838.
Avaamalla linkin, saat listan rippikirjan sivuista kylittäin. Tässä tapauksessa myös talon nimi on mainittu. Ensimmäisellä aukeamalla on ensimmäiset sata sivua. Sivuille 101-199 ja 201- pääset punaisista painikkeista.
Tiedossamme oli, että Antti oli syntyisin Hanhimäen talosta. Hakua helpottaisi, että tietäisimme missä kylässä Hanhimäen talo 1800-luvulla oli. Tässä tapauksessa on lista käytävä läpi, jotta talo löytyy. Hanhimäki löytyy kuvista 170-173, joissa on kuvat rippikirjan sivuista 159-162. Hakua olisi helpottanut, jos olisimme tienneet, että Hanhimäen talo oli Wuoskosken kylässä.
Etsittävänä on enää neljä sivua. Kuviin pääsee kuvan numerossa olevasta linkistä. Nyt ongelmaa voi aiheuttaa vanha käsiala, joka kuitenkin vielä 1800-luvulla oli kohtuullisen lähellä nykyistä. Kuvasta 170 selviää, että Hanhimäen talo kuului Uudenkaarlepyyn kirkkoherrakuntaan (Nycarleby pastorat) ja ylempään kinkerikuntaan (öfre Nattbolet).
Antti ja hänen vanhempansa, sekä sisarukset löytyvät kuvasta 172.
Poika Erkki Heikinpoika 14.11.1808
Hust. Susanna Jacobi 12.1.1807 Luomanperä
Vaimo Susanna Jaakontytär 12.1.1807 Luomanperä
Tulee huomioida myös alempana samalla sivulla olevat Eric Henricsson (Erkki) ja Johan Henricsson (Juho) kuuluvat samaan perheeseen. Nämä lapset on merkitty rippikirjan sivulla erikseen ja jätetty tilaa heille rippikirjan käytössäolon aikana syntyvien lasten varalta. Joskus samalle sivulle merkitään myös muita samassa talossa asuvia kuin lapset, joten syntyneiden luettelosta kannattaa tarkistaa, että he ovat talon isännän lapsia.
Olemme löytäneet tiedot perheestä siinä kokoonpanossa, joka oli vuosien 1829-1838 aikana. Seuraavassa yllä oleva teksti puhtaaksikirjoitettuna ja käännettynä:
Vanhaa ruotsinkielistä tekstiä luettaessa auttavat muutamat huomiot. Tässä tekstissä pieni s-kirjain on kirjoitettu kahdella eri tavalla. Iso S voi olla vaikea tunnistaa sanoissa Son, Sara ja Susanna. Kyseisellä sivulla esiintyy kahta kirjoitustapaa sanan sisällä olevan s-kirjaimen kirjoittamiseen. Sanoissa Susanna, Lisa ja Gustafs. pieni s on kirjoitettu perinteisellä saksalaisella kirjoitustyylillä, sen sijaan Husb. lyhenteessä se on uudella tyylillä. 1800-luvulla kirjoitustyylissä esiintyi vaihtelua, kuten muinakin ajanjaksoina.
Etunimen perässä olevan isän nimen kertova patronyymi on tässä kirkonkirjassa merkitty kahdella eri tavalla:
- lisäämällä isän nimen loppuun ruotsin genetiivin s ja son tai dotter (lyhenne dr)
- käyttämällä latinankielistä genetiivimuotoa: Gustafi, Henrici.
Rippikirjan yhdeltä sivulta on jo saatu runsaasti lisätietoa perheestä, johon Isotalon Antti syntyi:
- Isän ja äidin syntymäajat
- Äidin kotikylä
- Isän äidin nimi ja syntymäaika (asui samassa perheessä)
- sisarukset ja heidän syntymäajat, koska Antin äiti oli vuonna rippikirjan vaihtuessa 1838 jo 50-vuotias ei seuraavassa rippikirjassa todennäköisesti enää ole lisää lapsia.
- veljen Erkin vaimon nimi ja syntymäaika.
Rippikirjoista löytyy myös muita tietoja henkilöistä, mutta palaan näihin myöhemmissä kirjoituksissa.
Rippikirjan tiedot kannattaa tarkistaa vielä muista asiakirjoista, kuten syntymäajat syntyneiden luetteloista, sillä rippikirjatietoihin lipsahtaa useinkin virheitä. Tässäkin rippikirjansivussa on ilmeinen virhe Antin veljen Erkin vaimon Susannan kohdalla. Rippikirjaan on merkitty Susanna Jacobsdotter s. 21.1.1807. Katsottaessa syntyneiden luettelosta Susannan synnyintiedot osoittautuu, että 21.1.1808 on syntynyt Susanna, jonka isä on Johan Niskala. Susanna on siis Susanna Juhontytär Niskala. Kylä on kyllä Luomanperä. Kyseisenä vuonna ei ole syntynyt yhtään Susanna Jaakontytärtä.
Seuraavassa kirjoituksessa tarkistetaan Antin vanhempien syntymätiedot syntyneiden luettelosta, jolloin päästään alkuun seuraavan sukupolven tutkimuksessa. Vastaavalla tavalla, voit edetä myös omien esivanhempiesi etsimisessä.
