Kuolleiden ja haudattujen luettelot sukututkimuksessa

Henkilöiden kuolinajankohta selviää usein rippikirjoista, joita käsittelin aikaisemmin. Kuolinpäivä on usein merkitty rippikirjaan tai ainakin henkilön nimen yhteyteen on merkitty risti merkiksi, että henkilö on kuollut rippikirjan ajanjaksolla. Tarkempaa tietoa, kuolemasta kuten ikä, kuolinsyy ja hautauspäivä löytyvät kirkonkirjojen kuolleiden luettelosta. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, kuinka löydät henkilön tiedot kuolleiden luettelosta.

Useat sukuaan tutkivat tyytyvät Suomen sukututkimusseuran HisKi hakupalveluun etsiessään henkilön kuolintietoja. Se ei kuitenkaan sisällä kaikkia olemassa olevia tietoja ja siellä saattaa olla virheitä. HisKi:stä on apua, kun et pysty seuraamaan henkilön elämää rippikirjoissa elämän loppuun asti, vaan henkilö katoaa rippikirjoista esimerkiksi muuttaessaan.

Ellei henkilön kuolinajankohta ole jo tiedossa, esivanhempien kuolintietojen etsintä kannattaa aloittaa rippikirjoista, joista olet todennäköisesti jo selvittänyt perheen asuinpaikan ja lasten nimet. Otan jälleen esimerkiksi puukkojunkkari Antti Isotalon vanhemmat Heikki Erkinpoika Hanhimäki ja Maria Kustaantytär. Itse Isoo-Antti kuoli vasta vuonna 1911, eivätkä hänen kuolintiedot ole netistä kirkonkirjatiedoista vapaasti löydettävissä.

Perheen rippikirjatietoja käsittelin aikaisemmassa kirjoituksessani. Siinä etsittiin perheen rippikirjatiedot Antin syntymän aikoihin. Myös seuraavista rippikirjoista Hanhimäen tila ja Heikki Hanhimäen perhe löytyvät melko helposti. Perheen rippikirjatiedot löytyvät seuraavista linkeistä:

• Hanhimäki vuosina 1829 – 1838
• Hanhimäki vuosina 1839 – 1845
• Hanhimäki vuosina 1846 – 1852
• Hanhimäki vuosina 1852 – 1860
• Hanhimäki vuosina 1861 – 1869
• Hanhimäki vuosina 1870 – 1879

Antin isän, Heikin kuolemasta on merkintä 1846 – 1852 rippikirjassa. Nimen edessä on risti ja viimeisessä sarakkeessa (Afgått) on Heikin kuolinpäivä ”Död 17/11 52”.

Anttikin on merkittynä vielä tässä rippikirjassa, mutta hän meni tämän kirjan aikana naimisiin ja muutti pois Hanhimäestä.

Antin äiti, Maria eli Heikkiä vanhemmaksi. Seuraavassa rippikirjassa Maria on merkitty aluksi talon isännäksi, mutta myöhemmin isännäksi on merkitty vanhin poika Elias. Seuraavissa rippikirjoissa Maria on merkitty erikseen sivun loppuun syytinkiläisleskeksi (Sytn. Enk.). Merkintä Marian kuolemasta on vuosien 1870 – 1879 rippikirjassa:

Näiden tietojen perusteella löytyvät Heikin ja Marian tiedot kuolleiden luettelosta. Helpoimmin luettelot löytyvät Suomen Sukututkimusseuran arkistosta Alahärmän kohdalta. Osa kuolleiden ja haudattujen luetteloista sisältää myös tiedot syntyneistä ja vihityistä.

Rippikirjatiedon mukaan Heikki Hanhimäki kuoli 17.11.1852. Kuolleiden ja haudattujen luettelosta valitaan vuosijakso 1843 – 1856:

Avautuva luettelo sisältää kuolleiden lisäksi myös vihityt ja syntyneet, eikä kuolleita ole vielä ensimmäisellä sivulla. Seuraaville sivuille siirrytään punaisista painikkeista:

Kuolleet löytyvät vasta kolmannelta sivulta (kuvat 201-). Olisi vielä tiedettävä kuuluiko Alahärmä tuolloin Lapuaan vai Pietarsaareen. Heikki Hanhimäki löytyy Pietarsaaren luettelosta:

Heikki Hanhimäen kuolintiedot ovat kuvassa 234 marraskuun (November) kohdalla:

Kuollut: 17.11.1852
Haudattu: 21.11.1852
Bn =Bonden = talollinen
Henrik Eriksson = Heikki Erkinpoika
Kuolinsyy: Watts. = wattusot, wattensot = vesitauti, vesipöhöttymä
Ikä: 70 vuotta 4 kuukautta 4 päivää
Siviilisääty: Gift = naimisissa.

Kuolintietojen sarakkeet ovat tässä kuolleiden luettelossa:
Kuolipäivä; hautauspäivä; kuolleen ammatti ja nimi; kuolinsyy; ikä: vuodet, kuukaudet ja päivät; siviilisääty. Sarakkeiden järjestys ja määrä voivat seurakunnasta ja ajasta riippuen vaihdella. Joskus ikä voidaan ilmoittaa vuosina, kuukausina, viikkoina ja päivinä. Toisinaan tiedoista selviää myös muita tietoja kuten kylä, jossa kuollut oli asunut, hautapaikka sekä hautauksesta kirkolle maksetut korvaukset.

Kuolinsyy on kuolleiden luetteloon merkitty 1700-luvun puolivälistä lähtien. Se perustui kuitenkin omaisten ja papin määrittelyyn vuoteen 1936 asti eikä sitä voi aina pitää luotettavana. Arkistojen kuolintietoja voidaan julkaista henkilöistä, joiden kuolemasta on 50 vuotta.

Kuolinsyiden kääntämisessä ja ymmärtämisessä auttaa Arno Forsiuksen selvitys ” Kuolinsyyt vuosien 1749–1877 väkilukutauluissa”. Käännöksiä kuolinsyille on myös Historismi.net sivustolla ja Tuomas Salsteen luettelossa kuolinsyistä vuosina 1935 – 1951. Usein kuolinsyyksi ilmoitetaan vanhuudenheikkous, -raihnaisuus (ålderdoms svaghet, ålderdoms bräcklighet). Varsinkin lapsilla kuolinsyy oli usein tuntematon, jolloin merkintä on usein ilmoittamaton tauti, oangifven sjukdom (tässä luettelossa lyhenne oang.).

Hautapaikka määräytyi säädyn ja varallisuuden mukaan. Kirkkoon hautaaminen kiellettiin Suomessa jo 1773, mutta kieltoa ei pitkään aikaan kuitenkaan noudatettu. Ehdoton kielto kirkkoon hautaamisesta tuli voimaan vuonna 1822. Tässä kuolleiden ja haudattujen luettelossa, ei hautapaikkaa ilmoiteta, mutta vanhemmissa voi olla merkintä i kyrkan, i kyrkian, i kyrkjan (kirkkoon) tai i kyrkogården (kirkkomaahan).

Etsitään vielä Maria Kustaantyttären tiedon kuolleiden luettelosta. Rippikirjatietojen mukaan Maria kuoli 16.7.1873. Kuolintiedot pitäisi löytyä kirjasta:
Kuolleet 1857-1884

Kyseisen jakson luettelossa vuosi 1873 on kohdassa, johon on luetteloitu kaikkialla Alahärmässä kuolleet:

Marian kuolintiedot löytyvät kuvasta 31, heinäkuun (Juli) kohdalta aukeaman oikealta puolelta:

Kuollut: 16.7.1873
Haudattu: 25.7.1873
Sytn. enkan =syytinkileski
Maria Gustafs dr = Maria Kustaantytär
Kuolinsyy: ålderdom = vanhuus
Ikä: 84 vuotta 10 kuukautta 19 päivää
Siviilisääty: Enk. = Enkling = leski.
Sukupuoli (mies/nainen) = __/1. = nainen.

Tässä kuolleiden luettelossa kaksi viimeistä saraketta on tilastointisyistä varattu sukupuolelle mies/nainen. Sukupuolta vastaavassa sarakkeessa on numero 1. Siviilisääty on tässä luettelossa merkitty lyhenteillä G = gift = naimisissa, Enk. = enkling = leski, B = barn = lapsi O = ogift = naimaton.

Kuolleiden ja haudattujen luettelon tiedot täydentävät rippikirjan antamia tietoja. Ne kertovat mm. oletetun kuolinsyyn. Aina rippikirjassa kuolinaikaa ei ole merkitty, tai voi olla ongelmia saada selvää numeroista. Kuolleiden luettelosta asian voi tarkistaa. Luettelon antamaa ikää voi käyttää myös hyväksi syntymäajan määrittämisessä, jos syntymäaikaa ei ole tiedossa.

Kuolleiden luettelojen esitystapa ja sisältö vaihtelevat. Toivon lukijoilta lisäkysymyksiä aiheesta täydentämään tätä kirjoitusta. Vastaan niihin mahdollisuuksien mukaan tämän artikkelin kommenttipalstalla. Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen muuttaneiden luetteloita.